Ihmisten hyvinvointi on kuluneen vuoden aikana ollut erityisen huomion alla. Silloin kuin hyvinvointimme tärkeimpiä rakennuspalikoita kuten turvallisuutta, pysyvyyttä ja vuorovaikutusta ravistellaan, on tärkeää keskittyä niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Uskon yksilön vahvuuksien ja hyvinvoinnin rakentuvan hyvän itsetuntemuksen varaan. Kun olemme tietoisia itsestämme - niin tarinoistamme kuin toiveistammekin - ajattelemme tarkemmin, mitä haluamme ympärillemme luoda.
Viihtyvyyttä, toimivuutta ja turvallisuuden tunnetta
Vaikka maailmantilanne kuinka muuttuisi, ovat ihminen ja ympäristö aina vuorovaikutuksessa keskenään. Jokainen kokee ja määrittelee hyvinvoinnin omista lähtökohdistaan käsin. Oli yksilön käsitys hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista asioista minkälainen tahansa, sitä voidaan edistää ulkoapäin monin tavoin myös suunnittelun keinoin. Hyvä suunnittelu huomioi ihmiset ja heidän toimintansa tiloissa mm. ergonomian, ympäristön viihtyvyyden ja turvallisuuden parantamisen näkökulmista. Ihminen, niin käyttäjänä kuin kokijanakin, on tilasuunnittelussa kaiken keskiössä.
Tilan merkitysten luominen yhdessä
Kaikki lähtee hyvinvoinnin näkökulmasta mielestäni siitä, että ihminen itse haluaa voida hyvin: pitää huolta itsestään, olosuhteistaan ja tehdä terveellisiä valintoja niin itselleen kuin muille. Jo asiakasprojektin alkuvaiheessa tarkastellaan ensin sitä, että suunnittelijan ja asiakkaan tavoitteet ja arvomaailmat kohtaavat. Halutaanko tehdä hyvää yhdessä ja onko yhteiseen projektiin ns. ”järkevää” tarttua.
Ihmisen kokema ympäristö, ”hyvä tai huono”, ei koskaan rakennu pelkästä fyysisestä ympäristöstä, vaan se koostuu ihmisen koetusta, muistetusta ja kuvitellusta maailmasta sekä sosiaalisista kanssakäymisistä tilan muiden käyttäjien kesken. Fyysinen tila luo puitteet käyttäjälle, joka itse jatkaa tilan merkitysten luomista omalla tavallaan toimintojen ja tarinoiden kautta. Tämä jälkimmäinen eli tilan kokemuksellisuus käyttäjälle, on itselleni projekteissa äärimmäisen arvokasta, jos ei jopa tärkeintä.
Oman tarinan tärkeys
Koen niin suunnittelijan kuin asiakkaankin näkökulmasta, että kun ihmiset ovat tietoisia itsestään ja tarinoistaan, he ajattelevat tarkemmin, mitä he haluavat ympärilleen luoda. Mielestäni tässä on kysymys siitä, kuka kukin on ja mitä hän haluaa edustaa.
Olen onnellinen siinä hetkessä, kun huomaan suunnittelun ja rakentamisen sulautuvan osaksi ihmisten tarinoita ja ympäröivää kulttuuria, olipa se sitten työyhteisö, kylä, perhe tai muu ympäristö. Omassa ”täydellisessä maailmassani” suunnitteluprojektini olisivatkin aina sekä paikkaan, tarinoihin että paikan käyttäjiin sidoksissa.
Lähtökohtana aina terve tila
Perusoletuksenani suunnittelussa on, että tila on rakenteiltaan ”terve” eli erilaiset kosteus- ja sisäilma-asiat, joilla on vaikutusta käyttäjien terveyteen, oireiluun, viihtyvyyteen ja tuottavuuteen, ovat kunnossa. Terve tila on, ja tulisi aina olla, jokaisen rakennusprojektin tavoitetila.
Tilan fyysisillä ominaisuuksilla kuten rakenteilla, pinnoilla ja materiaaleilla, valolla sekä tilan koolla ja jaolla, on luonnollisesti vahva merkitys tilan kokemiseen. Näköaisti on ihmisen vahvin aisti ja se havainnoi ensin ääriviivat, suurimmat värialueet sekä pinnat. Vasta tämän jälkeen hahmotamme itse tilan ja lopulta tilan merkityksen. Myös kuulo-, haju- ja tuntoaisti vaikuttavat osaltaan meille muodostuvaan mielikuvaan vallitsevasta ympäristöstä. Tuntoaistin avulla havainnoimme materiaaleja sekä hahmotamme oleskelua ja liikkumista tilassa. Pieni lapsi tutustuu ympäröivään maailmaan aina ensin tuntoaistin avulla.
Case: lapsille tarkoitetun tilan vaatimukset materiaaleille
Mikä ilo olikaan hiljattain saada asiakkaalta toimeksianto tietynlaisen lapsille tarkoitetun tilan suunnittelusta ja toiveesta keskittyä erityisesti materiaalien haptisiin ominaisuuksiin. Haptinen on havaintopsykologinen termi, jolla tarkoitetaan kolmiulotteisen kohteen hahmottamisen tapaa fyysisesti tunnustelemalla. Koin yhteisen tavoitteemme löytyvän jo projektin alkuvaiheessa. Erityiset lisähuomiot materiaalien akustisuudesta, paloturvallisuudesta, heijastuvuudesta sekä niistä sisäilmaan mahdollisesti haihtuvista päästöistä toivoisin kuuluvan tilasuunnittelijoiden ja sisustusarkkitehtien intresseihin jo perusoletuksena.
Tilaan valittiin tarkoin sinne soveltuvat materiaalit. Kuinka hyvältä tuntuikaan valita materiaaleja, jotka parantavat elämänlaatua, edistävät hyvinvointia ja samalla suojelevat luontoa ja ympäristöä. Julkisten tilojen suunnittelussa on syytä ottaa tarkoin huomioon myös materiaalien kestävyys sekä puhdistettavuus. COVID-19 on haastanut myös tilasuunnittelijat määrittelemään projekteissaan ”uuden normaalin”.
Lattiaksi valittiin korkki, joka on täysin kierrätettävä ja jonka valmistaja on saavuttanut tuotannollaan ainutlaatuisen, CO2-negatiivisen hiilijalanjäljen. Korkki sopi tilan lattiamateriaaliksi myös siitä syystä, että se on luonnollisella tavalla ääntä vaimentava ja lämpöä edistävä. Tilaan valitut tekstiilit olivat melua vaimentavia ja antibakteerisia. Tilassa käytettiin materiaalina myös puuta. Puu on ihmisen vanhin käyttämä rakennusmateriaali ja se viestii meille ajasta ja elämästä. Kaikki tuttu ja turvallinen vaikuttaa positiivisella tavalla ihmisen psykologiseen hyvinvointiin. Suunnittelijalle on mielekästä luoda tutusta jotain uutta.
Tasapainoinen tila
Tilasuunnittelu on tasapainoilua kuten elämässä tuntuu kaikki olevan. Esimerkkinä liiallisen melun ja hälinän vaikutus negatiivisella tavalla. Liika hiljaisuus puolestaan viestii meille tyhjyydestä. Ilman varjoja ei ole valoa, eikä ilman valoa ole värejä. Hyvinvointia tukevan ympäristön tulisi vaikuttaa ihmisen kokemukseen positiivisella tavalla.
Osallisuuden tunne
Ihmisen ja ympäristön suhde on aina vastavuoroinen. Ihminen toimii eri lailla yksityisessä ja julkisessa tilassa. Osallisuuden tunne on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä tuottava tekijä. Osallisuus on yhteisöön, kuten työympäristöön, kouluun, tai urheilujoukkueeseen liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista. Se on myös kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Yhteisö tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että yhteisön jäsenillä on jotain yhteistä. Hyvillä ihmissuhteilla on hyvinvoinnin kannalta iso merkitys, sillä kukaan täällä ei pärjää yksin.
Luontoyhteys
On selvää, että myös luonnolla on iso vaikutus ihmisen hyvinvointiin, joten myös tilasuunnittelussa kannattaa edistää luonnonmukaisuutta ja yhteyttä luontoon. Vaikka luonnonvaloa ei aina ole saatavilla tarpeeksi, on keinotekoisella valon laadulla ja määrällä yhtä lailla merkitystä. Valon määrä vaikuttaa muun muassa melatoniinihormonin erittymiseen ja sitä kautta psyykkiseen hyvinvointiimme. Valaistuksen tulisi aina olla mahdollisimman monipuolista ja tarjota vaihtoehtoja niin työskentelyyn, yleisvalaistukseen kuin tunnelmaan. Julkisissa tiloissa oikean valaistuksen tärkeys korostuu myös tapaturmien ehkäisyssä. Erityisellä päivänvalovalaistuksella, joka ohjautuu vuorokauden ja käytön mukaan, voi simuloida tiloissa luonnonvaloa ja parantaa sekä hyvinvointia, viihtyvyyttä että työsuoritusta.
Ymmärrys ihmisestä tilasuunnittelun keskiössä
Palvelumuotoilun tarkoituksena on rikastuttaa ja kehittää palveluita, tuotteita, tiloja ja prosesseja vastaamaan käyttäjien ja asiakkaiden tarpeita. Nämä ovat edellytyksenä myös tilaa käyttävien yksilöiden hyvinvoinnille.
Pintossa vahvuutenamme on monitieteinen ja ammattitaitoinen tiimi, joka mahdollistaa muun muassa sen, että palvelumuotoilu kulkee rinta rinnan tilasuunnittelun kanssa. Asiakas osallistetaan jo projektin alkuvaiheen työpajoissa, kun käyttäjäryhmien toimintoja analysoidaan, toiveita kartoitetaan ja luodaan yhteiset tavoitteet.
Panostus yksilön ja yhteisön hyvinvointiin, niin tilojen kuin toimintatapojen kautta, on myös loppupeleissä kannattavaa. Fakta on kuitenkin se, että tilaaja päättää, miten hanke lopulta toteutuu. Mikäli tilaaja perustaa hankkeen kestävälle ja hyvinvointia edistävälle toimintatavalle, on suunnittelijan mahdollista valita ratkaisut, materiaalit ja tuotteet tältä pohjalta. Terveys ja hyvinvointi, ovat kaiken perusta, kuin kivijalka, jonka päälle on mahdollista rakentaa lähes mitä tahansa.
Inka työskentelee Pintossa tila- ja konseptisuunnittelijana. Inka on koulutukseltaan Sisustusarkkitehti SIO ja viettänyt melkein vuosikymmenen ulkomailla (Lontoo ja Washington DC) projekteihin paneutuen ja niistä nauttien. Työssään Inka on suunnitellut mm. jalkautettavia tilakonsepteja, yksittäisiä myymälöitä, pyhiä paviljonkeja sekä ollut mukana laajoissa aluekehityshankkeissa.
Vapaa-ajallaan Inka rakastaa eniten viettää aikaa 2 v. tyttärensä kanssa, elämästä yhdessä innostuen ja sitä ihmetellen. Joogaohjauksen, erityisesti lapsille, Inka kokee lisäksi sydämen työkseen.